Saimme alkuviikosta sovittua leikkitapaamisen Ellin veljen Devin kanssa. Sähköposteja lähettäessä kävi ilmi, että Devin omistaja Emmi on töissä Lauttasaaressa viereisessä talossa.
Tänä aamuna sitten lenkiltä palatessa näimme Devin ja Emmin ja kävimme ensin haistelemassa. Elli suhtautui alusta asti innokkaasti, vaikutti että tunnisti Devin veljekseen.
Hetken kuluttua Devi saapuikin takapihalle leikkimään. Vauhtia riitti, kun pienet pennut riehuivat ympäri pihaa. Elli vaikutti ainakin omalla reviirillään ja lyhemmillä karvoilla varustettuna vauhdikkaammalta ja pomotti veljeään. Koirat saivat leikkiä puolisen tuntia, jonka jälkeen Emmi suuntasi töihin ja Heikki vei Ellin lepäämään sisälle.
Devi on lähes täydellisesti saman näköinen kuin Elli - tällä hetkellä vain sattuu olemaan vielä pentuturkissa, joten näyttävät aivan toisenlaisilta. Devilläkin on valkoinen mahan alunen ja valkoinen täplä hännänpäässä. Naamassakin on hieman valkoista, tosin Devillä kuonon yläpuolella, kun taas Ellillä on parta leuan alla. Erottaisi koirat sentään saman pituisella turkilla varustettunakin siitä, että Devi kantaa häntäänsä kippuralla selän päällä, kun taas Elli pitää hännän pääasiassa suorana.
Työpäivän jälkeen olimme sopineet tapaavamme uudestaan. Ja Heikinkin lopulta päästyä kotiin soitimme Emmille, että voivat tulla taas kylään.
Jälleen seurasi tunnin mittainen leikki tuokio, osan ajasta ulkona, osan sisällä. Vauhtia riitti ja Elli onkin nyt nukkunut pääosan loppuillasta sisällä. Leikkimisen aikana Elliltä ei loppunut virta kertaakaan, kun taas Devi olisi välillä halunnut levätäkin.
Lopulta tuli Devin ja Emmin aika lähteä kotiin, mutta toivottavasti saamme joskus uudestaan Devin väsyttämään meidän Elli-tytön.
– Heikki