Pentuaitaus ei enää (kirjaimellisesti) riitä Siralle. Olimme eilen lähdössä molemmat ulos, koirilla oli omana alueena makuuhuone, jota oli laajennettu olohuoneen puolelle pentuaitauksen verran.
Siran mielestä ulos lähteminen näytti siinä määrin lenkille lähtemiseltä, että se halusi myös osallistua, joten hetken aikaa protestoituaan pentuaitauksessa, huomasimme pienen koiran olevankin ulko-ovella. Elli oli edelleen pentuaitauksen oikealla puolella. Sira oli siis päättänyt hypätä ulos 60cm korkeasta aitauksesta. Elli on siinä mielessä kiltimpi, että se kunnioittaa aitausta, vaikka varmasti pääsisikin sieltä pois halutessaan. Koskaan pentuna ei käynyt niin, että Elli olisi tullut pois aitauksesta.
Tänään kävimme ensin Siran kanssa lenkillä ja Mustissa ja Mirrissä - jonka jälkeen ajattelimme jättää Siran makuuhuoneeseen ja pentuaitaukseen sillä välin, kun käymme Ellin kanssa lenkillä. Ajattelimme, että Sira pysyisi siellä, kun on juuri tullut lenkiltä. Vaan vielä mitä, tällä kertaa näimme itsekin, miten Sira pomppasi ilman vauhtia etutassut pentuaitauksen reunan yli ja takatassut ylimmälle poikittaiselle “kalterille”, jonka jälkeen lopuksi olikin helppo ponnistaa takajaloilla itsensä kokonaan ulos aitauksesta ja hypätä vapaana toiselle puolelle. Hyvästä yrityksestä huolimatta Sira ei päässyt uudestaan lenkille. Täytyy katsoa pysyykö meidän pentu enää ollenkaan pentuaitauksella rajatulla alueella, vai pitääkö jatkossa varmistaa, ettei missään asunnossa ole koiran ulottuvilla mitään liian mielenkiintoista tuhottavaa. Toivottavasti vielä jaksaisi työpäiviä olla pentuaitauksen puolella, niin jaksaisi olla varmemmin sisäsiisti koko pitkän päivän.
Tänään oli pienellä koiralla lisääkin ihmeteltävää, kun leikkasimme Elliltä karvat pois. Enää ei millään tunnistaisi, että koirat ovat samaa rotua, saati sitten mitenkään läheistä sukua toisilleen, kun toinen on valko-ruskea ja pitkäkarvainen ja toinen musta ja lyhytkarvainen. Siran mielestä oli ihmeellistä, miten äitin ulkonäkö muuttui - Elliä haisteltiin paljon, mutta häntä heilui koko ajan. Täytyy katsoa jos lähipäivinä olisi Siran vuoro, kun löysimme Mustista ja Mirristä talvitakinkin, joka toivottavasti pysyy päällä lyhytkarvaisena, mutta pitäisi riittää myös suuremmaksi kasvettua.