Sunnuntaina Ellistä oli tarkoitus tulla aikuinen. Ruokaa saa seuraavat kolme kuukautta enää kolmesti päivässä (Heikin ja Katin työjärjestelyt helpottaa, kun lounasaikaan ei ole pakko ruokkia), käydään hakemassa ensimmäinen kolmoisrokotus ja leikataan karvat.
Niinpä Elli ja isännät pakkautuivat Miniin iltapäivällä ja suuntasivat kohti kasvattajaa.
Heikki ja Kati juttelivat hetken kasvattajan kanssa ja päätyivät siihen, että olivat kyllästyneet siihen karvaisempaan koiraan. No, onneksi siellä oli jäljellä yksi musta (valkoisin merkein) lyhempikarvainen koira. Heikki ja Kati päättivät ottaa sen matkaan ja kutsua sitä myöskin Elliksi asioiden helpottamiseksi.
Kasvattajalla oli myös yksi Ellin sisko, jonka kanssa päästiin ulkona leikkimään. Vauhtia olikin niin paljon, ettei parista tullut yhtään selvää kuvaa, lisään kuitenkin jonkun Twangoon.
Parin tunnin touhuamisen jälkeen suunnattiin taas kotiin, lyhyempi karvaisen koiran kanssa.
Yö oli levoton, pennun vatsa taisi mennä sekaisin rokotuksesta, heräsimme pariin otteeseen siivoamaan kakkeja pois aitauksesta.
Heikki jäi kotiin koiran kanssa ja aamupäivä on ainakin vaikuttanut taas rauhallisemmalta.
– Heikki
ps. Emme me oikeasti koiraa vaihtaneet, Elli vain näyttää ja tuntuu niin erilaiselta ilman karvoja (vaikuttaa, että sitä itseäänkin vähän nolottaa olla noin vähässä turkissa). Yritän saada Twangoon vielä tänään jonkun kuvan, jossa näkyvät myös Ellin pitkät jalat.