Toissa päivänä oli taas vieraita, Elli tutustui tällä kertaa Mikkoon. Uudet ihmiset ovat kyllä edelleen yhtä ihania kuin ennenkin.
Kati on tänään ulkona firman bileissä, joten Heikin vuoro hoitaa Elliä yksin. On vaan väsyttänyt niin paljon, että olemme olleet melko suurelta osin sisällä.
Kasvattaja kertoikin, kun kävimme leikkaamassa karvoja, että lyhyemmän turkin kanssa ruoka alkaa maittaa paremmin, kun tarvitaan enemmän lämpimänä pysymiseen. Siirryimme samalla syöttämään kolme kertaa päivässä, kun Elli oli tarpeeksi vanha (6kk iässä voi sitten siirtyä syöttämään 2 kertaa päivässä, jota voi jatkaa aikuisenakin). Viime päivinä on mennyt tasaisesti 225g ruokaa, vaikka urheilua ei ole edes ollut niin paljoa.
Elli pelästyi viikko sitten skeittaajia, jonka jälkeen skeittilaudan äänikin on ollut pelottava. Tietenkin tuossa lähellä on pari paikkaa, jossa skeittataan, joten toisinaan Ellin kanssa ulkona käynti on hankalaa. Elli menee innokkaana ovesta ulos ja juoksentelee hetkisen. Äkkiä jostain kuuluu skeittilaudan ääni ja koiran häntä menee jalkojen väliin ja sitten ulkona lähinnä istutaankin oven vieressä toivoen sisälle. Pitäisi varmaan hankkia joku skeittaajakaveri, että saisi totutettua Ellin siihen, että skeittaajat ovat myös uusia ihmisiä (TOSI KIVOJA!)…
Onnistuimme sentään käymään tuossa hetki sitten Ellin kanssa lenkillä. Lenkki olikin aika hauska, ensiksi tuli yksi valkoinen karvainen koira, jota Heikki antoi tervehtiä. Ja tervehtipä Elli iloisesti omistajaakin, ihmiset ovat kuitenkin paljon kivempia kuin koirat. Hetken kuluttua tuli vastaan nainen, joka silitteli lyhyesti. Sen jälkeen opeteltiinkin olemaan hyökkäämättä juoksijoiden tai muiden ohikulkijoiden kimppuun, jotka eivät näyttäneet pysähtyvän tervehtimään koiraa. Lopulta vastaan tuli vielä toinen pentu (5kk, joka vähäkarvainen ruskea koira), jonka kanssa vähän leikittiin. Se oli kyllä vähän pelottavaa, että toinen koira yrittää leikkiä. Aluksi pelättiin, mutta lopuksi jo häntä vähän heilui, vaikka vieläkin oltiin todella varovaisia.
Loppu lenkki menikin paljon normaalimmin, ihan lopuksi nähtiin rannalla joukko lainelautailijoita, joita ihmeteltiin lyhyesti, mutta ihmisiä ne näyttivät olevan, se on ihan jees.
Alla vielä GPS:llä tehty kartta meidän lenkistä (emme tehneet ihan noin isoja liikkeitä ja pysyimme koko matkan ihan maan puolella, mutta jonkinlaisella tarkkuudella saanut takin taskustakin reitin tallennettua, matkaa tuli yhteensä 2,7km):
