Sira on vihdoin unessa ensimmäisen päivän jälkeen.
Kuvittelisi, että tälläisen päivän jälkeen nukuttaa hyvin.
Tänään pääsi monta kertaa ulos tutkimaan pihaa, vaikka tuulessa meinasikin pentuturkilla tulla kylmä, niin oli ulkona mukava leikkiä niin itsekseen, omistajien kanssa kuin Ellin kanssakin. Toisinaan Ellin ja Siran leikit menevät todella hyvin yksiin. Elli osaa hienosti ottaa huomioon pienen pennun ja leikkiä juuri sopivalla voimakkuudella, että leikki on molemmille mielekästä. Tulee mieleen pieni Jamppa, joka osasi hienosti leikkiä Ellin kanssa, kun olimme ensimmäistä kertaa Jyväskylässä käymässä 9 viikkoisena.
Sira tämän päivän jännitys ei kuitenkaan loppunut huoneiston ja pihan tutkimiseen. Katin vanhemmat ja sisko poikakavereineen tulivat illalla syömään ja katsomaan uutta pentua. Sira sai siis tutustua neljään ihan uuteen ihmiseen ja siihen, että ympärillä on hälyä ja ruoanlaiton tuoksuja. Meni ihan hienosti. Sira oli juuri päässyt päiväunille leikkien jälkeen vieraiden saapuessa, joten aluksi meinasi olla hieman unelias fiilis, mutta pikkuhiljaa tutustuttiin kaikkiin vieraisiin ja käytiin kaikkien sylissä tutustumassa uusiin ihmisiin.
Aiemmin päivällä harjoittelimme ensimmäisen kerran suihkussa käyntiä. Kyllä suihkun äänet ja kastuminen olivat vielä pienelle koiralle ihmeellisiä, mutta ei siinä suurempia ongelmia ollut, toivottavasti onnistumme jatkossa helpommin, jos Siran kanssa suihkussa käymisestä tulisi vielä helpompaa kuin Ellin kanssa, jonka mielestä varsinkin pään kasteleminen on aina ollut melko inhottavaa puuhaa. Huomenna pitää huoltotoimenpiteistä varmaan harjoitella kynsien leikkaamista, siinä äiti voisi näyttää mallia, Ellin mielestä kynsien leikkaaminen on aina ollut ihan ok. Korvien putsaaminen sen sijaan täytyy katsoa ihan erikseen. Toisaalta Elli on tänäänkin useaan otteeseen nuollut Siran korvia puhtaaksi, eli ehkä Sira antaa myös omistajien tehdä samaa puuhaa.
Vieraiden lähtiessä päätimme vielä kokeilla laittaa Siralle kaulapannan kaulaan, kun Ellin kanssa piti vielä kuitenkin lähteä ulos. Toki kaulapanta tuntui kaulassa syyhyttävältä ja inhottavan rajoittavalta, mutta ehkäpä Ellin esimerkin rohkaisemana Sira tepasteli huoneiston ovesta käytävälle ja suuntasi hitaasti ulko-ovea kohden. Elli tosin ehti käymään välissä jo lähinurmikolla tekemässä tarpeensa ennenkuin Sira oli ihmetellen päässyt kerrostalon ulko-ovelle saakka. Ellin tullessa takaisin katsomaan, missä pentu viipyy, Sirakin sai taas uutta energiaa seurata emoaan. Ulkona remmissä kulkeminen tuntui menevän jo kuin vanhalla tekijällä ja saimmekin harvat ohikulkijat pysähtymään juttelemaan Siralle. Ei olisi uskonut, että kyseessä on seitsemän viikon ikäinen pentu, jolla on ensimmäistä kertaa kaulapanta päällä ja kokemusta koko puuhasta vasta kymmenen minuutin verran.
Kotiin päästyämme Elli ja Sira leikkivät vielä pihalla pitkään ja nyt molemmat nukkuvat tahoillaan väsyneinä. Toivottavasti ensi yö menee jo rauhallisemmin ja omistajatkin saavat nukkua.