Yöllä alkoi sataa uudestaan, joten viimeisenä aamuna tunnelmat olivat kosteat, kaikki vaatteet tuntuivat enemmän tai vähemmän kosteilta. Sirenan vaelluksella olleet vaatteet saimme kuivattua kuivausrummussa ennenkuin pakkasimme ne mukaan, muut vaatteet olivat kuitenkin monta kiloa painavampia kuin tulomatkalla.
Myös lentojen aikana satoi, joten tällä kertaa ei saanut niin hyviä kuvia ilmasta, kuvissa kuitenkin sadepilviä sademetsän päällä, sekä pääkaupunkiseutua ilmasta, tiiviisti rakennettu keskuslaakso jatkuu pitkälle, melkein silmänkantamattomiin.
Hotelli on tavallaan amerikkalaistyylinen, valtavan kokoiset huoneet. Huoneissa kaksi kaksoissänkyä - joista käytämme vain toista, toisaalta aiemmissakin Costa Rican hotelleissamme on ollut ylimääräinen sänky sen jälkeen, kun olemme nukkuneet toisessa kaksoissängyssä. Täällä huoneessa on myös ilmastointi, joten nyt melkein kaikki vaatteemme alkavat olla kuivia - mutta toisaalta samoin ihomme, joka tuntuu aivan erilaiselta kuin Corcovadossa. Ilmastointi on sentään säädetty 26 asteeseen, jottei eroa ulkoilmaan olisi aivan liikaa. Sää on kuitenkin ollut edelleen pilvinen ja välillä sateinen, joten lämpötila täällä on pysytellyt vain lievästi hellerajan yläpuolella. Sen verran pilvet eilen rakoilivat, että hetkellisesti tulivuoresta sai kuvia, joissa ei ole juurikaan pilviä.
Satuimme ryhmänjohtajan veneeseen, joten menimme koskia ensimmäisenä - mutta otimme myös vaikeampia reittejä kuin muut veneet j pysähdyimme tarvittaessa auttamaan. Pientä luovaa hulluuttakin touhussa tarvittaneen, ainoana veneenä yhden kosken ajan veneessämme olleen havaijilaisen pariskunnan nainen istui veneen keulassa ja seuraavassa koskessa Kati pääsi kokeilemaan samaa - oli kuulemma vielä hienompaa katsella koskea siitä perspektiivistä.
Ainoana veneenä emme myöskään laskeneet veneessä taukopaikalle, vaan oppaamme pysäköi veneen viimeisessä koskessa olleen kiven päälle ja käski kaikkien hyppäämään melan kanssa veteen ja uimaan/kellumaan viimeisen kosken taukopaikalle… Tauolla söimme costa ricalaisia ananaksia ja vesimeloneja, erityisesti ananakset ovat todella hyviä ja makeita, ehkä parhaita, mitä olen syönyt. Kun maha oli täynnä hedelmiä, jatkoimme vielä viimeisen kolmanneksen loppupisteeseen, jossa vaihdoimme kuivat vaatteet päällä ennen lounaalle suuntaamista.
Koskenlaskureissulta ei ole omia kuvia, mutta mukana kulki valokuvaaja kajakilla - ja nämä kuvat saan nettiin kotiinpäästyäni. Harmillisesti kuvaaja oli siinä koskessa, jonka havaijilainen nainen ratsasti veneen keulassa, muttei enää siitä, jossa Kati oli - mutta tunnelma oli sama Katillakin.